Bone & Soft Tissue Symposium 2018: ”Uusien materiaalien ja tekniikoiden kehittäminen jatkuu rutiinityössä”
Bone & Soft Tissue Symposium keräsi lokakuussa Helsinkiin 70-henkisen yleisön kuulemaan uuden sukupolven implanttimateriaaleista ja -tekniikoista. Luennoitsija, erikoishammaslääkäri S. Marcus Beschnidt uskoo rutiinityön olevan olennainen osa uusien tekniikoiden kehittä-mistä. Suomessa hän kertoo tavanneensa alan ammattilaisia, jotka haluavat oppia uutta, mut-ta uskaltavat myös ajatella kriittisesti.
Lokakuun pimenevässä illassa Helsingin Allergiatalon kongressikeskus täyttyy saksofonimusiikista. Puheensorina sekoittuu musiikkiin, ja kuohuvapullon korkki poksahtaa auki. Implantonan jo kuudetta kertaa järjestämä Bone & Soft Tissue Symposium, BSTS, on siirtymässä luento-osuuden jälkeiseen illanviettoon.
Illanviettäjien joukossa on myös implantologian ja protetiikan erikoishammaslääkäri S. Marcus Beschnidt. Hän on aktiivinen Euroopan esteettisen hammashoidon akatemian (EAED) jäsen, maailmaa kiertävä puhuja, saksalaisen yksityisklinikan omistaja sekä takana olevaan BSTS-päivään erittäin tyytyväinen luennoitsija.
”Voin rehellisesti sanoa päivän olleen todella onnistunut. Kävin viime vuonna Suomessa, joten tiesin jo ennalta yleisön olevan taitavaa ja kiinnostunutta. Suomessa uskalletaan kysyä ja kyseenalaistaa – se on hyvän lääkärin merkki”, Beschnidt toteaa. ”Tavoitteenani on, että ihmiset saavat luennoiltani aina uutta tietoa.”
Symposiumin teemana olivat implanttiestetiikka sekä uuden sukupolven materiaalit ja tekniikat, mikä korosti Beschnidtin tavoitteleman uuden oppimisen tärkeyttä. Symposiumin moderaattorina toiminut suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri Ilkka Pallonen uskoo tavoitteen myös toteutuneen.
”Marcus puhui asioista, joista me yleisönä olimme oikeasti kiinnostuneita ja innostuneita kuulemaan lisää. Opin paljon uutta. En ole itse esimerkiksi vielä alkanut käyttää Fibro-Gidea, koska olin odottanut lisää tietoa, mutta nyt alan varmasti käyttää sitä.”
Kehitystyö vaatii pitkäjänteisyyttä
Yksi päivän tärkeimmistä aiheista olikin kollageenimatriksi Geistlich Fibro-Gide, joka on perinteisille sidekudossiirteille ja vapaille iensiirteille kehitetty vaihtoehto. Beschnidt oli Saksassa mukana kehittämässä tuotetta, joka tuotiin Suomessa markkinoille alkuvuodesta 2018. Tuotekehitys on pitkä tie, Beschnidt muistuttaa uusista materiaaleista puhuttaessa.
”Laadukkaan keinotekoisen biomateriaalin kehittäminen vie aikaa – on huomioitava biologinen puoli sekä käytettävyys. Tänäänkin, kun puhumme Fibro-Gidesta, on tuotetta kehitetty jo kymmenen vuotta. Itse olin mukana käsittelytestauksissa ensimmäistä kertaa kolme vuotta sitten. Pelkkä käsittelytestaus vei yli puoli vuotta.”
Keinotekoisen biomateriaalin etuja ovat Beschnidtin mukaan erityisesti materiaalin johdonmukaisuus ja luotettavuus: ”Olen käyttänyt useita biologisia vaihtoehtoja Fibro-Gidelle, ja välillä sama materiaali toimii, välillä ei. Luotettavuus ja standardisointi puuttuu. Fibro-Gide on mielestäni tällä hetkellä luotettavin tuote sidekudoksille.”
Pallonen nyökkäilee ja toteaa, ettei tuotekehitys lopu siihen, että tuote tuodaan markkinoille: ”Kun tuote tulee markkinoille, se on turvallinen. Tämä on lähtökohta, josta lähdetään rakentamaan. Kehitys jatkuu, ja tietoa kerääntyy lisää ja lisää.”
“Juuri näin”, Beschnidt jatkaa. ”Ja usein odotamme tätä ajatellen liian pitkään ennen kuin alamme tehdä, koska pelkäämme riskejä. Mutta uusien materiaalien ja tekniikoiden kanssa juuri rohkeus käyttää niitä rutiinityössä on avain kehitykseen, sekä omaan että alan. Jos kaikki odottavat muiden tekevän testaamisen, ei sitä tee kukaan.”
Beschnidtin mukaan ennen rutiinikäyttöä ei ikinä voi tietää 100-prosenttisesti, mitä tulee tapahtumaan. Tuotekehityksessä tulee kuitenkin aina vaihe, jolloin on luotettava siihen, että on aika siirtyä tosielämään.
”Yliopistoympäristössä testaaminen ei kerro vielä todellisesta elämästä. Hammaslääkärit, jotka käyttävät tuotteita rutiinityössään vuosien ajan, kehittävät tuotteita eteenpäin. Yhdessä kehittäminen, se on tätä päivää”, Beschnidt toteaa.
Kasvokkain oppiminen lisää yhteistyötä
Bone & Soft Tissue Symposium on järjestetty nyt jo kuusi kertaa. Mikä vetää yleisöä kuulemaan Beschnidtin kaltaisia luennoitsijoita paikan päälle eri puolilta Suomea? Pallosen mukaan tapahtumissa saa tuoretta tietoa. Samalla tapahtuu hänen mukaansa vertaisoppimista ja syntyy uutta yhteistyötä.
”Artikkeleista ja julkaisuista saa kovaa dataa, mutta nyanssit ja hienovaraisemmat asiat usein uupuvat. Uusien tekniikoiden ja materiaalien kohdalla kaikkea ei myöskään ole vielä kirjoitettu. Sellaiset ihmiset kuten Marcus kehittävät alaa aktiivisesti, ja tällaisissa tapahtumissa saa tietoa, jota ei saa muualta”, Pallonen toteaa. ”Kyse on myös verkostoitumisesta ja kollegoiden välisestä tiedonvaihdosta. Sitä alkaa juttelemaan omista potilastapauksistaan, ja he kertovat omistaan. Parhaimmillaan voi syntyä pitkäaikaistakin yhteistyötä.”
Myös Beschnidt uskoo kasvokkain tapahtuvan oppimisen voimaan: ”Yhteistyö ja synergia vievät alaa eteenpäin. Tämä on hyvä maaperä kehittää uusia konsepteja, tekniikoita ja materiaaleja, jotka edistävät hoitoa. Suomessa osataan myös yhdistää oppiminen ja viihtyminen, mikä edesauttaa yhteistyön syntymistä. Sen näkee täälläkin tänään”, Beschnidt sanoo ja viittaa musiikin ja puheensorinan täyttämään tilaan. ”Ihmiset ovat täällä kuuntelemassa musiikkia ja keskustelemassa vielä tunti virallisen osion jälkeen. Tämä on harvinaista Euroopassa, jopa koko maailmassa.”
Seuraava Bone & Soft Tissue Symposium järjestetään 25.10.2019. Tapahtumassa luennoi loistava Daniel Thoma Sveitsistä.
Teksti: Sanna Tolmunen
Kuvat: Dino Azinur